Koiran rokotukset Suomessa ja ulkomailla eroavat toisistaan, koska Suomessa esiintyy vähemmän koirien tarttuvia tauteja kuin ulkomailla. Lue lisää pentujen rokottamisesta ja tutustu rokotusmerkintöihin tarkemmin! Matkustava koira on syytä rokottaa kattavammin kuin ainoastaan Suomessa oleskeva koira.
Miten rokotteet toimivat?
Rokotuksessa koiraan pistetään eläviä (heikennettyjä) tai inaktivoituja taudinaiheuttajia, useimmiten viruksia (tai bakteereita) tai niiden osia. Koiran elimistö tunnistaa taudinaiheuttajan tai sen osan vieraaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita taudinaiheuttajaa kohtaan. Myöhemmin, kun koira mahdollisesti törmää kyseiseen taudinaiheuttajaan oikeassa elämässä, sen elimistössä on jo valmiina oikeanlaisia vasta-aineita, joiden avulla elimistön onnistuu taltuttaa tauti aikaisessa vaiheessa ennen, kuin vakava tauti ehtii kehittyä. Osa rokotteista estää tartunnan kokonaan, osa lieventää vakavan taudin oireita. Osa ihmisillä käytetyistä rokotteista voi antaa yhdellä kertaa jopa elinikäisen suojan, mutta yleensä koirilla käytettävät rokotteet vaativat tehostamista tietyin väliajoin.
Milloin koira kannattaa rokottaa?
Koirien rokotussuositukset muuttuivat Suomessa v. 2023 niin, että Ruokavirasto ohjeistaa noudattamaan rokotevalmistajan valmisteyhteenvetoa perus- ja tehosterokotuksissa ja Kennelliitto seuraa Ruokaviraston linjaa rokotussuosituksissa.
Valmisteyhteenveto suosittelee valmisteesta riippuen rokottamaan pennut 8 + 12 viikon tai vain 12 viikon iässä. Eläinlääkärit suosittelevat pääasiassa rokottamista kahteen kertaan, koska immuniteetin muodostuminen on hyvin yksilöllistä. Mitä useampaan kertaan pentu rokotetaan, sitä todennäköisemmin rokotus tuottaa halutun vasteen elimistössä. Nykyohjeistuksen (valmisteyhteenvedon) mukaan ensimmäiset penturokotukset annetaan siis jo n. 8 viikon iässä aiemman 12-viikon iän sijaan.
© Johanna Kämäräinen
Ryhmätasolla vaikea määrittää optimaalinen rokotusajankohta
Rokotuksen täydellistä ajankohtaa on mahdotonta arvioida täydellisesti ryhmätasolla, koska yksilön ominaisuudet, terveydentila ja emolta saatujen vasta-aineiden määrä sekä näiden vasta-aineiden säilyminen elimistössä vaihtelee yksilöstä riippuen. Liian aikaisin annetusta rokotuksesta ei ole hyötyä, koska tällöin emolta saadut vasta-aineet heikentävät rokotteen tehoa. Liian myöhään rokotettuna puolestaan on riski, että yksilö altistuu taudinaiheuttajille silloin, kun emolta saadut vasta-aineet ovat jo laskeneet hyvin matalalle eivätkä sen omat vasta-aineet ole (rokotuksen seurauksena) kohonneet riittävän korkealle tasolle suojatakseen taudinaiheuttajilta.
Ulkomailla rokotetaan rutiinisti aikaisemmin kuin Suomessa
Monissa maissa on totuttu rokottamaan pentukoirat jo 8-viikkoisena tai jopa aiemmin ainakin parvovirus-ripulia ja penikkatautia vastaan. Suomessa tämä rokote ei ole yleisessä käytössä, vaan koirat rokotetaan useimmiten yhdistelmärokotteella, mikä kattaa parvon ja penikkataudin lisäksi tarttuvan maksatulehduksen ja kennelyskän. Suomessa tautipaine on pienempi kuin tiheämmin asutuissa (ja lämpimämmissä) maissa, missä myös kulkukoirat voivat ylläpitää tautien esiintymistä. Parvovirusripulia esiintyy kuitenkin myös Suomessa ja puutteellisesti rokotetut koirat ylläpitävät sen esiintymistä.
Koiran rokotukset Suomessa ja ulkomailla
Kolmoisrokote
Suomessa on käytössä useiden eri valmistajien rokotteita, joiden perusrokotussarja ja tehosterokotusten tiheystarve vaihtelevat. Yleisimmin käytössä on kolmoisrokote (parvo, penikkatauti ja tarttuva maksatulehdus), mikä annetaan kahteen kertaan 8 + 12 viikon iässä tai kertaalleen aikaisintaan 12 viikon iässä, minkä jälkeen se on voimassa suoraan 3 vuotta (esim. Nobivac DHP, Versican Plus DHP). Yksilöllisestä vasta-ainemäärästä ja rokotusvasteesta johtuen suositellaan 8 + 12 viikon rokotusta yhden rokotuksen sijaan.
Kennelyskärokote
Kennelyskärokote (esim. Nobivac Pi, Versican Plus Pi) voidaan antaa 8 + 12 viikon iässä tai valmisteesta riippuen kertaalleen (esim. Nobivac KC, Nobivac Pi yli 12-viikkoiselle), minkä jälkeen se on aina voimassa vuoden kerrallaan.
Kolmoisrokotetta ja kennelyskärokotetta yhdessä kutsutaan nelosrokotteeksi (esim. Nobivac DHPPi, Eurican DAPPi, Versican Plus DHPPi).
Raivotautirokote
Rabies- eli raivotautirokote annetaan kerran aikaisintaan 12-viikon iässä, minkä jälkeen se tulee tehostaa 1 tai 3 vuoden iässä käytetystä valmisteesta riippuen. Ensimmäisen tehosterokotteen jälkeen Suomessa käytössä olevat rabies-rokotteet vahvistetaan 3 vuoden välein.
Tehosterokotukset
Koska kennelyskä- ja rabies-rokote tulee uusia vuoden kuluessa pentuna annetuista perusrokotuksista, on järkevää uusia myös kolmoisrokote samalla, erityisesti jos se on annettu vain kertaalleen 12-viikkoisena. Tällöin koiralle saadaan todennäköisemmin riittävä määrä vasta-aineita kyseisiä vakavia taudinaiheuttajia vastaan. Tämä tarkoittaa kustannuksellisesti korkeintaan yhtä rokoteampullia lisää (n. 10-15€), mutta se ei lisää rokotuskäyntien määrää. Lisäksi tehostamalla kaikki rokotteet n. 1 vuoden iässä kolmois- ja rabiesrokote saadaan samaan rokotussykliin ja ne tulevat jatkossakin annettua yhtä aikaa 3 vuoden välein (huomioi käytettyjen valmisteiden ero).
Aktiivisesti harrastaville, matkustaville ja paljon muita koiria tapaaville koirille suositellaan myös kennelyskärokotteen tehostamista vuosittain!
Koiran rokotukset ulkomailla
Suomessa käytetyt rokotukset ovat tarpeen myös ulkomailla, minkä lisäksi usein on tarpeellista rokottaa koira myös leptospira- ja leishmania-rokotteella. Leptospira-rokotteita on vaihtelevasti saatavilla Suomessa, joten niitä kannattaa kysellä hyvissä ajoin ennen matkaa. Leptospira-rokote voidaan antaa jo penturokotusten yhteydessä (mielellään aikaisintaan 9 viikon iässä) tai vasta myöhemmin, kun matkustus tulee ajankohtaiseksi.
Leishmania-rokotteita ei ole Suomessa markkinoilla, mutta mikäli tarkoituksesi on muuttaa leishmania-alueelle, kannattaa koira rokottaa paikallisessa eläinlääkärissä myös leishmania-rokotteella. Se voidaan antaa koiralle aikaisintaan 6 kk iässä. Joissakin maissa on käytössä myös borrelia-rokote koirille, mutta tätäkään rokotetta ei ole saatavilla Suomessa.
Ulkomailla käytettävät rokotteet saattavat erota Suomessa yleisimmin käytettävistä rokotteista ja jotkin maat vaativat esimerkiksi rabies-rokotteen tehostamista vuosittain, vaikka valmisteyhteenvedon mukaan voimassaoloaika voi olla jopa 3 vuotta.
Kysymyksiä matkaanne varten? Lähetä ne meille valmiin kaavakkeen kautta!
Rokotusten varoajat
Suomessa Kennelliiton alaisissa tapahtumissa noudatetaan 1.6.2023 alkaen Ruokaviraston suositusten mukaan rokotteen valmisteyhteenvedon mukaista rokotusohjelmaa. Kennelliiton varoaika mille tahansa käytetylle (kolmos-, nelos- tai kennelyskä-) rokotteelle on vähintään 7 vuorokautta (voi olla myös enemmän) ja rabies-rokotteille valmisteesta riippuen 21-30 vuorokautta. Varoaika tarkoittaa aikaa, minä aikana rokotteen annon jälkeen koira ei saa osallistua Kennelliiton järjestämiin tapahtumiin.
Kansainvälistä matkustusta varten vain rabies-rokotteen ajankohdalla on väliä (EU:n alueella matkustaessa), koska rabieksen perusrokotusten ja vanhentuneiden rokotusten jälkeen matkustuksen varoajaksi tulee 21-30 vuorokautta riippuen käytetystä valmisteesta. Muut rokotukset eivät ole pakollisia EU:ssa matkustaessa, mutta ulkomaille lähtiessä suositellaan pääsääntöisesti kattavampia rokotuksia kuin Suomessa. Matkustuksen varoaika tarkoittaa aikaa, jolloin rabies-rokote ei ole vielä voimassa eikä sinä aikana saa matkustaa.
Rokotusmerkinnät rokotuskortissa tai lemmikkieläinpassissa
Oletko koskaan miettinyt, mitä rokotuskortissa tai lemmikkieläinpassissa olevien rokotustarrojen kirjaimet ja numerot tarkoittavat? Kurkkaa yllä olevasta kuvasta selitykset yleisimmin Suomessa käytössä oleville rokotteille!
Tarvitsetko apua rokotusasioissa? Ota meihin yhteyttä!
Teksti: Emma Puranen / Travelpet
Kuvat: Johanna Kämäräinen / JOHKA photo
Commentaires