Millaista on koiran ostaminen ja tuonti Yhdysvalloista? Miksi kasvattaja haluaa lähteä merta edemmäs koirakaupoille? Lue erään suomalaisen kasvattajan fiiliksistä ja kokemuksista tässä 3-osaisessa blogisarjassa!
Teksti ja kuvat: Johanna Kämäräinen
Koirien kanssa lennetään päivittäin ympäri maailmaa. Erityisesti kasvattajat lennättävät koiria, sillä uusia linjoja tarvitaan aina kasvatustyöhön. Kerron nyt teille oman kokemukseni koirien tuomisesta Yhdysvalloista Suomeen.
Pieniamerikanpaimenkoira on Suomessa vielä verrattain harvinaislukuinen rotu. Rotu on kotoisin Yhdysvalloista, ja Euroopassa rotu alkaa olla melko yleinen. Kuitenkin useimmat eurooppalaiset linjat ovat keskenään hyvin samankaltaiset, joten kasvattajana uusien linjojen löytäminen Euroopasta on haasteellista. Olen itse aikaisemmin tuonut koiria Ranskasta, mutta nyt ei enää tuntunut Euroopasta löytyvän itselle sopivia yksilöitä, joten katse kääntyi Atlantin toiselle puolelle.
Yhteistyötä useamman kasvattajan kesken
Koiran, etenkin pennun, ostamiseen liittyy aina riski, eikä takeita ole, että koirasta tulisi jalostuskelpoinen yksilö. Tämän vuoksi osa kasvattajista on valmiita tekemään yhteistyötä, jolloin sekä ilot että surut jaetaan. Omassakin projektissani mukana oli kaksi muuta kasvattajaa, ja ilman heitä itsellä ei olisi ollut resursseja lähteä tuomaan koiria Yhdysvalloista. Koiran ostaminen ja tuonti Yhdysvalloista on hyvin arvokasta puuhaa ja lisäksi verkostot ovat aina useammalla ihmisellä paremmat, useampaan suuntaan. Lisäksi koiran tuominen vaatii hyvää suunnittelua ja joustavuutta.
Narttupentu Poka löytyi Oregonin osavaltiosta, läheltä Portlandia. Olin jo pidempään katsellut ja ihaillut Pokan isää, ja kasvattajaankin tutustunut. Itse asiassa minulla oli jo ennestään koira tämän kasvattajan linjoista, joten päätös oli melko helppo.
Sittemmin kuvioihin tuli vielä vajaa kaksivuotias uros Mr. Freeze, joka löytyi Oklahomasta. Sillä on Eurooppaakin ajatellen ihan mukavasti tuoreita linjoja taustallaan. Ajatus oli, että kerran jos noin kauas lentää niin samalla reissulla kannattaa kyllä kaksi koiraa tuoda, jos sopivia yksilöitä löytyy, ja onneksi yhtä hulluja kasvattajakollegoita oli jo aiemmin ilmoittautunut mukaan projektiin. Niinpä yhdessä päätettiin, että aletaan suunnitella koirien tuontia Suomeen.
Pennun oltava lähtiessä vähintään 15 viikkoa vanha
Ensin meidän täytyi odottaa, että Poka tulee vähintään 15 viikon ikään, ennen kuin se voi lentää Suomeen. Nimittäin ilman rabiesrokotusta ei ole asiaa lennolle, ja sellaisen voi pennulle antaa aikaisintaan 12 viikon iässä. Tämän jälkeen tulee odottaa 21 päivän karenssi, ennen kuin rokotus on voimassa. Tämän vuoksi meillä oli hyvin aikaa suunnitella reissua. Päivämääräksi valikoitui 23. syyskuuta, jolloin Poka oli tasan 16 viikon ikäinen. Varmistimme ajoissa, että myös Freezellä on rabiesrokote ajan tasalla.
Ensitreffit Poka-pennun kanssa Dallasissa
Saavuin lämpimään (+38 C) Dallasiin, ja suuntasin rivakasti passintarkastukseen ja minulta kyseltiin syitä, miksi olen reissussa. Kaikki kunnossa ja eikun eteenpäin. Harmikseni olin unohtanut ottaa adapterin puhelimen laturiin, joten piti somettaa läppärillä, heh. Vaihdoin terminaalista toiseen, ja matka sujui näppärästi terminaalien väliä kulkevalla bussilla.
Poka saapui nannyn kanssa sovitusti ja lento Seattlesta Dallasiin oli sujunut hienosti. Pentu oli toki pissannut boksiin ja heti kun olin antanut nannylle rahat lennosta ja pienen muistamisen, suuntasin pennun kanssa vessaan pesulle. Kun pentu oli puhdas, lähdin etsimään shuttlea hotellille. Tässä vaiheessa olin valvonut jo miltei 24 tuntia ja väsymys alkoi painaa. Hotellille selvittiin, mutta en jaksanut enää hakea edes ruokaa, vaan painuin suoraan nukkumaan kellon ollessa paikallista aikaa 19.30.
Viimehetken säätöä - puutteita ekinokokkilääkityksessä
Aamulla heräsin neljän maissa, ja pentu onneksi oli tosi rauhassa yön, niin sain nukuttua. Aamulla aamupalan ja pienen aamulenkin jälkeen tajusin katsoa vielä tarkemmin Pokan papereita, ja huomasin äkkiä, että sen ekinokokkoosimadotus ei olisi voimassa enää, kun laskeudumme Suomeen. Muutaman kirosanan jälkeen aloin etsimään paikallisia eläinlääkäreitä, ja muutaman soittokierroksen jälkeen löytyi päivystävä eläinlääkäri.
Nappasin Uberin alle ja pennun kanssa 10 km päähän hakemaan lääkettä ja leimaa. Käynti sujui onneksi mutkitta ja pääsin tutustumaan paikalliseen kulttuuriin tällä tavoin, heh. Sinne meni taas ylimääräinen satanen, mutta olisipahan ainakin sitten lentoa varten kaikki kunnossa. Nimittäin, jos koiran paperiasiat eivät ole kunnossa
Suomeen saavuttaessa, voi sitä uhata jopa lopetustuomio tullissa.
Takaisin kohti Dallasin lentokenttää ja tapaamaan Mr. Freeze
Pääset lukemaan Mr. Freezen kohtaamisesta ja Jossun ja kahden koiran lentokenttäkokemuksista Dallasissa seuraavasta tekstistä! Toinen, pienempi koira matkustaa Suomeen lentokoneen matkustamossa ja isompi koira ruumassa. Kurkkaa vinkit siihen, kun koiralla yllättää pissahätä kesken lentomatkan!
Voit tutustua Jossun kasvatteihin tarkemmin Kennel Minimeisingin kotisivuilla!
Comments